Arkipelagia

22/08/2026

Ulommassa saaristossa lintujen pesintä päättymässä- Vielä kuitenkin lentokyvyttömiä vesilintuja liikkeellä

Ulkosaariston linnustossa tapahtuu heinäkuun lopulta alkaen paljon ihmissilmin ja -korvin havaittavia muutoksia. Lokit ja tiirat jättävät pesimäsaarensa ja suunnistavat muuttomatkoilleen. Monet kahlaajat viivähtelevät saarilla omilla muuttoreissuillaan.

Pesimälinnuista näkyvimpiä tällä hetkellä ovat isokoskeloiden lähes lentokykyiset poikueet, joita näkee runsaasti. Harvalukuisammalla pilkkasiivellä kaikki poikaset ovat vielä lentokyvyttömiä. Välillä niitä tapaa jopa usean kymmenenkin poikasen lauttoina yhden emon kaitsemana. Tämä kesä vaikuttaa olleen useimmissa paikoissa Kansallispuiston alueella lajille huono pesimävuosi, joka näkyy poikueiden viime vuotta pienempänä kokona ja määränä.

Pilkkasiipipoikueet ovat arkoja erityisesti moottoriveneiden aiheuttamalle häiriölle. Jos poikue hajoaa ihmishäiriön seurauksena poikaset altistuvat helposti mm. isojen lokkien ja merikotkan saalistukselle. Veneilijöiden kannattaakin tarkkailla mahdollisia poikueita ajoreiteillään ja kiertää ne mahdollisimman kaukaa.

Näkyvä syyskesäinen ilmiö ulkosaaristossa on myös merimetsojen siirtyminen sinne ravinnonhakuun. Valkoiseksi värjäytyneitä kallioluotoja näkee nyt monissa sellaisissa paikoissa, joista merimetsot vielä alkukesästä puuttuivat.

Syksy lähestyy, m***a vielä on hienoa aikaa retkeillä ja oleilla saaristossa, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus.

05/08/2026

Arkipelagia-seuran näyttely Paraisten kirjastossa

Arkipelagia-seura esittelee elokuun ajan toimintaansa Paraisten kirjaston aulassa ja kirjastosalissa. Kaksikielinen näyttely on osa viime syksyn Turun pääkirjastossa esillä ollutta näyttelykokonaisuutta Saaristomeren luonnon ja kulttuurin puolesta – Arbete för Skärgårdshavets natur och kultur, joka on kiertänyt myös Houtskarissa, Nauvossa ja Iniössä.

Jokaisella paikkakunnalla näyttelyyn on valittu paikallisesti kiinnostavia teemoja. Paraisilla tutustutaan erityisesti apolloperhoseen, jonka Suomen merkittävimpiä esiintymisalueita ovat Paraisten kalkkikalliot niittyineen. Näyttely kertoo, miksi perinneympäristöjen hoito ja niittyjen ennallistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tämän näyttävän päiväperhosen ja monien muidenkin lajien säilymiselle.

Valokuvien ja lyhyiden tietoiskujen kautta näyttely tarjoaa näkökulmia Saaristomeren luonnon monimuotoisuuteen sekä Arkipelagia-seuran käytännön luonnonsuojelutyöhön. Samalla se kutsuu tutustumaan siihen, miten jokainen voi osallistua saaristoluonnon vaalimiseen – talkoissa tai omassa lähiympäristössään.

Tervetuloa tutustumaan Paraisten saaristoluonnon erityispiirteisiin ja Arkipelagia-seuran työhön Saaristomeren hyväksi!

________________________________

Arkipelagiasällskapets utställning på Pargas bibliotek

Arkipelagiasällskapet presenterar sin verksamhet under hela augusti i Pargas biblioteks entréhall och bibliotekssal. Den tvåspråkiga utställningen är en del av den utställning med temat ”För Skärgårdshavets natur och kultur – Arbete för Skärgårdshavets natur och kultur” som visades på Åbo huvudbibliotek i fjol och som därefter har turnerat i Houtskär, Nagu och Iniö.

På varje ort har utställningen lyft fram lokalt aktuella teman. I Pargas står apollofjärilen i fokus – en av skärgårdens mest särpräglade arter, vars viktigaste förekomster i Finland finns på de kalkrika bergängarna i Pargas.
Utställningen berättar varför vården och restaureringen av traditionella ängsmiljöer är avgörande för att bevara apollofjärilen och många andra hotade arter.

Genom fotografier och korta faktatexter ger utställningen en inblick i Skärgårdshavets rika biologiska mångfald och i Arkipelagiasällskapets praktiska naturvårdsarbete. Samtidigt vill den inspirera besökarna att upptäcka skärgårdens unika natur och visa hur var och en kan bidra till dess bevarande – genom talkoarbete eller genom egna insatser i närmiljön.

Välkommen att upptäcka den unika skärgårdsnaturen i Pargas och Arkipelagiasällskapets arbete för Skärgårdshavet!

24/07/2026

Mietitkö mitä Arkipelagia-seura tekee?
Käy tutustumassa koosteeseen mitä olemme tehneet tämän vuoden kevään ja alkukesän aikana.

Yhteistyöllä hyviä tuloksia uuttuprojektissa Uuttu-projektissa alkuvuoden 2026 painopisteenä on ollut vahvistaa toimintaa ja yhteistyötä erityisesti Saaristo-Naantalin alueella (Velkua, Merimasku ja Rymättylä). Velkuan koulun kanssa käynnistettiin kummikoulutoiminta. Kevään aikana Arkipel...

19/07/2026

Seilin tiede- ja kulttuuripäivät 20.–21.8.2026 kutsuvat tutustumaan Turun yliopistossa tehtävään tutkimukseen Seilin ainutlaatuisen saaren kulttuuriympäristöön. Maksuttomaan tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki tieteestä ja Saaristomerestä kiinnostuneet.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, m***a tapahtuma sisältää opastettuja kierroksia sekä teatteriesityksiä, joihin on erillinen ilmoittautuminen ja lipunmyynti.

https://www.yliopistosaatio.fi/seilin-tiede-ja-kulttuuripaivat-20-21-8-2026/

18/06/2026

Arkipelagia-seuran puheenjohtaja Päivi Kuntze kävi noutamassa WWF:n myöntämän Panda-palkinnon kesäkuun alussa. Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita.

Lue lisää tämän vuoden palkinnosta ja sen saajista täältä:
https://wwf.fi/uutiset/2026/06/wwfn-panda-palkinto-kalatiehankkeelle-ja-perinnemaisemien-hoitoon/

14/06/2026

Kesä on tullut ulkosaarille

Kesäkuun alkuviikolla Arkipelagia-seura avusti Metsähallitusta Vänön alueen 70 erikokoisen saaren linnustolaskennoissa. Mukana olivat Mikko Jokinen, Markku Lappalainen ja Janne Suomela seurasta ja Roland Vösa Metsähallituksesta.

Ensimmäiset vesilintupoikueet olivat jo vesillä ja lokkien poikaset juoksentelivat pesimäsaarillaan. Pesinnän alku on kuitenkin ollut epätasaista ja esimerkiksi tiiroilla muutama poikanen oli jo kuoriutunut, kun myöhäiset naaraat vasta aloittivat munintaa. Haahkalla tilanne on edelleen vaikea, vaikka myös muutaman haahkapoikueen kohtasimme.

Tarkistimme toistakymmentä haahkan pesäsuojaa, m***a vain yhdessä oli merkkejä vanhemmasta pesinnästä.

Myös variksen pesintäkanta vaikuttaa hieman taantuneen, vaikka poikaspesiä edelleen löytyi. Varis saalistaa mm. tiirojen munia, joita löysimme mm. ison ryhmän siististi rikottuina saaren sammalikossa.

Muusta eliöstöstä maininnan arvoisia olivat vesiliskot, joita löytyi kolmelta saarelta, sammakoita ei edelleenkään tavattu lainkaan. Rantakäärmeitä tapasimme usealla saarella.
Pienelle ulkosaarelle päätynyt metsäkauris oli poikkeuksellinen tuttavuus, 7 pohjanlepakon ryhmä puolestaan mukava yllätys.
Muuttuvaa saaristomme matkailukulttuuria edusti National Geographin Expedition laiva, joka oli tuonut Örön saarelle kansainvälisiä luontomatkailijoita.

08/06/2026

Uusin blogi-kirjoitus on julkaistu. Siinä kerrotaan Velkuan koulun koulukummien, Ursulan ja Reiman, viimeisimmästä vierailusta.

Artikkelissa kerrotaan myös Arkipelagia-seuran stipendistä, jotka jaettiin kolmelle oppilaalle. Stipendien saajat olivat osoittaneet kiinnostusta ja harrastuneisuutta saariston luontoa ja kulttuuria kohtaan.

Velkuan koulua ympäröi saariston luonto ja se näkyy myös opetuksessa. Kevään aurinkoisessa saaristotaitopäivässä oli useita luontorasteja, joissa oppilaat pääsivät kokeilemaan taitojaan ilmakivääriammunnasta merikortin lukutaitoon. Oppilaille jo tutuksi tulleiden koulukummien, Ursulan ...

31/05/2026

Arkipelagia-seura järjestää näyttelyn, joka kertoo saariston linnuston muutoksesta. Näyttely tuo esiin Arkipelagia-seuran ja Metsähallituksen pitkäaikaisen seurannan tuloksia Saaristomeren kansallispuistossa.

Näyttely pidetään Café Alppilassa, Jumo, Iniö ja on nähtävissä 6.6. - 27.6.

Avajaisia vietetään la 6.6. klo 13 ja silloin Arkipelagia-seuran asiantuntija Jouko Lehtonen sekä Jumon lintumies Hannu Hilke ovat paikalla kertomassa miten saariston sekä Iniön lintulajisto on muuttunut.

Tervetuloa tutustumaan!

30/05/2026

Saaristossa ensimmäiset lintupoikueet liikkeellä

Oikukkaista kevätsäistä huolimatta saaristolintujen pesintä on edennyt taas vaiheeseen, jossa monilla vesilinnuilla pienet poikueet uiskentelevat jo rantavesissä. Niiden häirintää kannattaa nyt varoa, vaikka useimmilla uhka poikueiden menestykselle tulee muualta kuin ihmisen suunnalta.

Arkipelagia-seuran ryhmä (Mikko Jokinen, Jouko Högmander, Markku Lappalainen) yhdessä metsähallituksen Roland Vosan kanssa suoritti kuluvalla viikolla saaristolintujen laskentoja Tröllön ja Gulkronan saaristossa. Haahkan alamäki näkyi vielä selvänä, vaikka pesintöjä on jonkin verran enemmän kuin ulompana saaristossa.

Kyhmyjoutsenille viime talvi oli jäätilanteen johdosta haastava ja kuolleita ja huonokuntoisen oloisia yksilöitä näkyi eri puolilla. Tiirojen ja lokkien pesintä oli hyvässä vauhdissa, ensimmäiset harmaa- ja kalalokin poikasetkin olivat jo kuoriutuneet. Yksi räyskän pesä osui laskentasaarillemme, joka kertoo lajin vähälukuisuudesta alueella.

Erikoisin tapaamamme lintu saarilla oli peltopyy, joka oli harhautunut katajikkoiselle kalliosaarelle.
Harvinainen tapahtuma oli myös se, jossa pienehkö kyy oli onnistunut tappamaan kaksi haahkan poikasta ja yritti keksiä keinoa miten saisi ne hyödynnettyä ravinnokseen.

Laskennat jatkuvat ensi viikolla ulommalla saaristovyöhykkeellä Vänön saaristossa.

15/05/2026

Ulkosaariston sammakoita katsastamassa

Kevään ensimmäinen Arkipelagia-seuran ulkosaaristoretki suuntautui 8–10.5. 2026 Trunsön saaristoon, jossa ryhmämme Mikko Jokinen, Jouko Högmander ja Markku Lappalainen avustivat virolaisen kollegamme Nikolai Laanetun saarten sammakkoeläintilanteen kartoitusta.
Laanetu selvitti vuosina 1993–2001 saarten lammikoiden sammakko- ja vesiliskotilannetta yhdessä Jukka Nummelin kanssa saarialueen minkkien poistopyynnin ohessa. Silloin sammakkoeläimet olivat yleisiä saarten erikokoisissa lammikoissa.

Nyt ne näyttävät pienen otantamme perusteella lähes kokonaan hävinneen. Syy on arvoitus, m***a osa selitystä voi olla siinä, että etenkin sinisorsat ovat oppineet käymään lammikoilla syömässä sammakoiden mätiä ja nutipäitä. Tilanne tarkentuu vielä myöhemmin loppukevään linnustoseurantojen yhteydessä tehtävissä lammikkoseurannoissa.

Myös kyy- ja rantakäärmehavaintoja oli niiden perinteisillä esiintymissaarilla vuodenaikaan nähden vähän, m***a viileähköllä säällä saattoi olla niiden liikkumiseen vaikutusta. Rantakäärmeelle tärkeät rantojen rakkoleväkerrostumat ovat vähentyneet, jolla saattaa olla heikentävä vaikutus niiden populaatioihin.

Muutoin kevät edistyy viimevuosien tapaan, kenties hieman keskimääräistä myöhemmässä. Nuoret merikotkat palailevat ulkoluotojen hyljeapajilta ja hengailevat vielä muualla ulkosaaristossa. Haahkat ovat edelleen vähissä ja etenkin naaraita on niukasti. Kyhmyjoutsenet lienevät kärsineen jäätalvesta ja pesintöjä vaikuttaisi olevan aiempaa vähemmän.
Mielenkiintoista nähdä, miten kevät tästä etenee.