01/07/2026
Kotia selvitty Ruotsin kilpailusta. Fiilis on kyllä todella iloinen, kun sai viime vuoden pettymyksen paikattua. Tiesin jo viime vuonna, että podiumille on mahdollisuus, m***a silloin meno loppui moottorinohjaus vikaan. Nyt ei tarvi jossitella mitään. Ajoin autosta ihan kaiken irti ja enemmänki. Se riitti podiumille.
Perjantain Ruotsin R3 kisa ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Keli oli todella kuuma ja tiesin, että finaali aika oli ajettava heti ensimmäisessä aamupäivän aika-ajossa. Hyvä, tarkka kierros ja 1.25.456 e90 uusi ennätys. Uudet aerot ja ventit toimivat hienosti. Finaali paikka oli varmistettu. Halusin kuitenki ajaa lisää kierroksia ja tiesin että pystyn ajamaan 1.24 Q3 lähdin vetämään vielä tosissaan. Takasuoralla 4-5 vaihdossa jysähti valkoiset savut konepellin vasemmasta ventistä ja hirvittävä rytinä ja pauke. Ajattelin että ei taas... Tähänkö se loppui. Ajoin varikolle ja katsoin login. Suutin leikkasi kiinni lämmöstä ja täytti jonku pytyn polttoaineesta(rail paine putosi noin 110bar) Oli ihan ihme, että kone ei räjähtänyt siihen paikkaan. Mitään ei kerennyt enää tekemään ennen finaalia. Tiesin, että öljyt pitäisi vaihtaa, koska ne oli täynnä polttoainetta. Rullasin line uppiin odottamaan finaalia. Nollasin tilanteen ja päätin laittaa kaiken peliin. Minä en luovuta. Full send finaaliin ja pariisin osuus tuli päivän nopeinta kyytiä. Olin tulossa podium vauhtia. Auto puhalsi takasuoralla joka vaihdossa valkoista vasemmasta ventistä, m***a jaksoi tulla täysillä voimilla. 1.24 ja podium kiilui silmissä. Lähdin avamaan kolmosella mjölbyn mutkasta ja yhtäkkiä auto pätki ja rötki hirveästi. Veto hävisi, auto nyki ja otti hirvittävän boostin yhtäkkiä. Öljynpaine droppasi ja vanokset / jako sekosivat. Sillon lähdettiin, olin samassa perä meno suuntaan. Juttelin ennen kisaa Paulus Perkkiön kanssa pitkään ajamisesta ja sanoin, että haluan mennä suoraan pihalle aina jos menetän auton. Sain jarrulla säädeltyä auton spinnin aikana niin, että se meni suoraan perä edellä pihalle. Sen jälkeen pidin vain täyden jarrun ja tiesin, että enää ei ole itsellä mitään tehtävissä. Pompin pitkin hiekkaa ja nurmikkoa ja odotin vain, että millon tulee iso osuma peltiseinään. Sitten tuli hiljaista. Kattelin pölyn keskeltä missä olen. Peltiseinä oli aivan vieressä, en osunut. Sahasin auton käytiin ja kuovitin takasin radalle. Selkään ja vasempaan lonkkaan kävi kipeästi, m***a ei se haitannut kun adrenaali ylhäällä. Puistelin hiekat ja mullat pois. Suoraan uusi nopea kierros, m***a ei se auto enää jaksanut vikatilassa mennä.. 1.29 ja finaalin viimeinen perjantaina. Ajoin varikolle ja kädet tärisi, kun pysähdyin pilttuuseen. Ajattelin, että taasko täällä kävi näin. Kävelin bussiin ja vaihdoin ajokamat pois. Luovuttaminen ei ole mulle vaihtoehto ja yritän aina niin kauan kun on vielä mahdollista. Nostin auton pukeille ja aloin vaihtamaan öljyjä Jussin kanssa. Samalla nollasin kaikki vikakoodit pois ja jarrut käytiin tarkasti läpi. Ajattelin että huomenna on pääkilpailu ja aijon yrittää vaikka ei ollut tietoa tulisiko moottori kestämään. Laskin noin 60-70hp tehoa pois, että moottori kestäisi.
Lauantain King Of Mantorp 2026 kisa. Kone oli ottanut kipeää ja se laski yön aikana jäähdytinnestettä öljyjen sekaan. Rykimällä käyntiin ja lämmetessään se vielä tiivistyi ja polttoaine korjaukset tasoittuivat. Ensimmäinen aika-ajo tulisi olemaan taas ratkaiseva kun lämpötila tulisi olemaan 33-34c iltapäivällä. Ajoin taas tarkan ja puhtaan kierroksen 1.26.1. Tunsin, että tehoa ei ole enää samanlai ja kone teki kuolemaa. Valkonen savu aina ventistä 4-5 vaihdossa. Tulin varikolle ja kuulin, että Kovijanic oli ajanut kovaa ulos M2:lla. Kilpailuun tuli tässä vaiheessa tauko, kun hänet vietiin sairaalaan tarkistukseen ja odoteltiin uusia ambulansseja paikalle. Aikani riitti finaaliin ja alettiin valmistautumaan Superlappiin. Tiesin, että mulla ei ole muuta mahdollisuutta kun ajaa oma täydellinen full send, niin paljon kun lähtee ja toivoa, että kone kestää kasassa vielä yhden kierroksen. Rullasin line uppiin ja lähdin ensimmäisenä super lapille kun Jakobsson:in Turbo Saab oli hajonnut q3. Tuumasin itsekseni, että nyt prkl mennään, kestä vielä yks kierros. Pariisi tuli taas täydellisesti läpi ja sain hyvä ulostulon takasuoralle. Ajattelin, että nyt on mahdollisuus. 3-4 valkoset silmille ja auto rötäsi vähä aikaa, m***a sytty vielä vetämään. Siihenkö se meni... Pitäskö venyttää pääsuoran jarrua ja yrittää ottaa kiinni. Ei. Pidä linja ja tarkka-ajo. Loppu kierros tuli täydellisesti ja kone jaksoi ihmeen kaupalla. 1.25.9. Katsoin ajan ja ajettelin, että ei se riitä... Ajelin siitä varikolle ja ihmettelin kun punaiset välkky joka paikassa ja porukka katteli ihmeissään joka suuntaan. Krutrök oli ajanut minun jälkeen todella kovasti pihalle Mjölbyn jarrussa takasuoran päässä. Heti tuli mieleen, että tein oikean ratkaisun, kun en itse lähtenyt sitä jarrua ahnehtimaan ja pidin alkuperäisen suunnitelman. Sillä päätöksellä pääsi nousemaan podiumille ja lopultakin saavutin 3 vuotta jahdatun King Of Mantorp podiumin. Fiilis oli onnellinen, kun tiesin auton ja kuskin antaneen kaikkensa. 2 kovaa ulosajoa ja 4 autoa hajosi teknisesti Challengessa. Ei varmaan tarvi ääneen sanoa kuinka kova yritys tuossa kisassa kaikilla on. Respektit kaikille kilppakumppaneille jotka ajoi Challengessa. Se oli julma kisa.
Kiitos yhteistyökumppaneille, rgz productionin seuraajille ja omalle tiimille.
Top Katsastus
Polartek Oy
Lapin Kumi Oy , Oulu Vasaraperä
Top Katsastus Racing Team ja kaikki racing teamin tukijat.
Jussi Tuomaala
Jussi Pelkonen
Markus Ronkainen
Esa Hottinen
Tomi Laitinen
Jarkko Rautiainen
Masi
Seuraavaksi alkaa ansaittu kesäloma ja 90 tarvitsee uuden moottorin. M***a sitä mietitään joskus. Nyt nautitaan hetkestä. Hane kiittää ja kuittaa. Never give up & Full Send.
